Tervetuloa vuosi 2011

Sydämellisin ajatuksin oikein hyvää Uutta Vuotta 2011

Tämä bloggaaja kotoilee ajatustensa mukaisesti ainakin vielä koko ensi vuoden. 

Toiveitani ensi vuodelle:

1. pääsisin jälleen aktivoitumaan itseni kurssittamisessa (kansalaisopiston tarjonta on tutkittu tarkoin...)
2. osaisin ottaa elämässä vähän rennommin
3. tukka kasvaisi takaisin päähän ;) (tuuheudesta ei ole imetyksen myötä tietoakaan)
4. kuntoilun lisääminen

Paukkuvat pakkaset

Jouluna kotosalla idässä oli hurjan kovat pakkaset. Verotti ainakin ulkoilua lasten kanssa, kun mittari näytti välillä yli -30 astetta. Joulutunnelmaan oli kuitenkin helppo päästä, sillä ainakin lunta ja pakkasta oli riittämiin.

Tässä muutama kuva meidän jouluperinteistä.

Leivinuuni lämpeni usein

Mummun "tölli" ;)

Tunnelmaa

Ystävän kädentaitoja

Tonttuja

Kiitos Noora!

Joulukuusi vuonna 2010

Pieni tonttumies

Pikkutontulla yllä pörröturkkiliivi äidin lapsuudesta

Joulunodotusta!

Joulukortit 2010

Maanläheiset värit ja joulupallot tämänvuotisten joulukorttien teemana. Kortteja olen tehnyt noin kolmisenkymmentä. 

Ajatuksena oli ensin tehdä joulutonttukortteja mutta niissä olisi mennyt ikä ja terveys. Liikaa saksimista ;) Niitä valmistui loppupelissä kuvassa oleva ainokainen.

Tähtikortteja olen mielestäni tehnyt jo kertaalleen muutama vuosi sitten. Ainoastaan eri väreissä, joten se aihepiiri oli kanssa nähty. Nyt valmistui kaksi tähtikorttia.

Huopapalojen jäämistä tein lapsenmielisen autokortin. Tämäkin kuvassa oleva kappale on ainokainen. 

Näillä siis mennään tämä joulu =)

Kädentaidot - tekemisen ilo

Olen miettinyt, että milloin minusta tuli käsillätekijä.

Vastaukseksi keksin vain, että olen aina ollut. 

Väitän, että askartelu on niin iso osa minuutta että ilmankaan en osaa olla.

Käsillätekeminen on minun tapani käyttää luovuutta.

Osaan ideoida ja toteuttaa pieniä asioita.

Tällä taidolla kompensoin monia puutteitani.

Tässä harrastuksessa tunteja ei lasketa mutta yleensä lopputulos palkitsee.

Puhuisin elämäntavasta.

Nämä villasukat olen varmaan joskus ala-aste/yläasteikäisenä neulonut

Nyt ne ovat olleet käytössä kummankin lapseni vauva-aikana

(vaaleanpunaiset raidat eivät ole yhtään häirinneet vaikka poikia tulikin)

Vaaleanpunainen kaitaliina

(tehty ehkä n. 10 vuotta sitten, opiskeluaikoina)

Jouluinen kaitaliina

(tämä on tehty yläasteen kätsäntunnilla n. 15 vuotta sitten)

Näitä kattausliinoja olen tehnyt niin paljon, että malli on iskostunut päähän ;)

Kaikissa väreissä lähestulkoon löytyy

Muistanpa antaneeni mm. kummitädille 6 kpl sarjan aikanaan

Ensimmäiset on virkattu teini-iässä, viimeisimmät hiljattain

Ihminen ei myöskään selviä ilman erilaisia reunapitsejä...

Nämä on tehty joskus ala-aste-/yläasteaikoina

Esikoisen syntymän alla yksi pitseistä pääsi koristamaan vaavin pyllypyyhettä 

Tämä vauvan peitoksi ajateltu virkkaustyöni on uudistuotantoa ( n. 5 vuotta vanha)

Esikoisen ajattelin olevan tyttö, joten varmana asiasta otin ja värjäsin valkean työni vaaleanpunaiseksi.

Ja sitten kävikin niin, että tuli poika ja tuli toinen poika...

Siellä se kaapissa seisoo ja odottaa saajaansa =)  

(Tällä hetkellä työn alla joulukortit, niistä lisää vähän myöhemmin.)

työ -minä vs. koti -minä

Business world

 

Koti -minä on aika kaukana työ -minästä. Kotona olen vähän liian rennosti. Välillä on niin kauhtuneita vaatteita, ettei oikein meinaa uskaltaa mennä ovelle ovikellon soidessa. Onkohan tukkakaan aina kammattu? 

 

Työpukeutumiseen pitää panostaa jo asiakaspalvelun vuoksi enemmän. Nyt on meneillään tauko työelämästä, joten koti -minä saa ottaa vallan.

Pieniä ripauksia jouluisuutta

paperitähti

 

valosarja

joulutee

Neulottu keeppi

Kaksi oikein, kaksi nurin. Silmukoita 128 pyöröpuikoille, työn pituus 44 cm. 
Helpompaa ei voi enää olla. Neuloskukkanen koristeena. 

Tässä keeppi vielä käytössä. Olen ajatellut sen villakangastakin seuralaiseksi. Tervetuloa talvi!
 

Prinsessaleivos

Askartelurintamalla on edelleen huolestuttavan hiljaista...Sain sentään jotain leivottua ;) Nimittäin prinsessaleivoksen! Sopivassa suhteessa lankaa ja vanua, siinä lopputuloksen salaisuus.

Vaikeusaste: Keskitaso

Ohje kirjasta:

Amigurumi

-virkkaa omat maskottisi

Pentikin lasikupu on malliltaan ihan yksiin leivoksen kanssa!

Nam!

 

Huomio pienimmäiseen

Olen saanut pyyntöjä lähipiiriltä laittaa kuvia pienimmäisestä sähköpostilla/multimediaviesteillä yms. Laitan kuvan tänne blogin puolelle, niin pääsette ihastelemaan. Kyllä, miekkonen kasvaa kovaa vauhtia...tiedetään ;)

  terhakka & tomera & tarkkaavainen

Jesse 3 kk

7105g

64,1 cm

Uudet silmät - ainakin melkein :D

Olen nykyään vannoutunut silmälasi-ihminen, tai ollut jo aika kauankin. On kuitenkin kiva vaihtaa omaa ulkoista olemustaan välillä, joten siksipä lähdin silmälasiostoksille...

Tässä tulee uusin hankintani. Oletteko valmiina?

 

Merkki BeYu

 

Vaaleanpunaiset silmälasit! Joo-o, ja niin söpöt ja mainiot minulle =)

Nämä "vanhat" lasit ovat siis edelleen käytössä yhtälailla. Eivät ne perinteisimmät nämäkään. Kurkatkaapa nettiin www.jfrey.fr -> aika herkullisia kehyksiä tarjolla. 


Lisäksi hankin vielä muutamat kappaleet piilolinssejä lähinnä tulevia juhlatilaisuuksia ajatellen. Ja sitten matkaan tarttuivat vielä allaolevat meikit...

Tässäpä on sitten ne uudistukset, joilla saan "uudet silmät". Jatkossa ei sitten tiedäkään, että millaisena ilmestyksenä tulen kadulla vastaan..


Turhamaistako?.... joo, ehkäpä... mutta niin kivaa vaihtelua kotiäidin omaan habitukseen. Ainakin piristää minua itseäni. Se kai se on tärkeintä.


ps. kolmevuotias esikoiseni huomasi heti uudet lasini ja tuumasi, että "ai, äidillä on uudet aurinkolasit" :D
 

Sisustuksellisia sepustuksia

Jokunen kesä sitten askartelin vanhan muistitaulun uuteen elämään. Linumin kangas on ostettu Joensuulaisesta H&B sisustusliikkeestä ja rakennusnitojalla olen niitannut sen kehykseen kiinni. Helppoa ja näppärää.
Tänään sain keksittyä, että sen voisi laittaa esille pienimmäisen huoneeseen ;) Muutama pupu nuppineulalla kiinni taulupohjaan ja vähän pikkunalleja koriin, niin siinäpä se onkin. 

Syksyiseltä lenkkipolulta

Salainen haaveni taitaa olla iso, uusi, mansardikattoinen omakotitalo metsän reunalla omassa rauhassa. Tämä talo on kuvattu lenkkipolkuni varrelta ja joka kerta kävellessä ohi ihastelen sitä hartaasti. 
Ehkä jonakin päivänä, ehkä jossakin. Kukapa tietää.

Uusia vaatehankintoja :D

 

 Uusi villakangastakki ylimpänä

Kaksi Davidin urkkapaitaa ja lisäksi yhdet urkkahousut

Kun vaan joskus oikeesti pääsisin jumppaan ;)