Niin kauan kuin hengitän, toivon
Eilinen jumppa crossing cardiossa oli niin tiukka, että tänään on olleet paikat (varsinkin pohkeet) ihan jumissa. Ajattelin, että viimeisen mamma-aikakauden kunniaksi vetäisen uudet lenkkarit jalkoihin ja juoksen pienen lenkin. Tuuletan ajatukset ja tyhjennän aivojen kovalevyn ennen huomista.
No, ulkona olikin ihana lenkkeilysää mutta jaksoin kipittää vaivaiset muutamat sadat metrit, kun oli pakko lopettaa. Kroppa huutaa armoa ja lihaksia särkee.
Pidetään nyt sitten useamman päivän treenitauko. Eipä tuota vapaa-aikaakaan liiemmälti ole näköpiirissä ;)
Pidetään lippu korkealla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti